Hesarin jutussa Väärin diagnosoitu esitettiin, että pieni joukko lääkäreitä on tehnyt kyseenalaisia aivovammadiagnooseja, joiden perusteella heidän kanssaan yhteistyötä tehnyt lakimies on nostanut kanteita vakuutusyhtiöitä vastaan. Juttu antoi mielestäni hieman väärän kuvan asiantuntijoiden roolista ja merkityksestä oikeudenkäynneissä. Väärästä asiantuntija-arviosta ei ole todellisuudessa muuta kuin haittaa.
Oikeudenkäynti digitalisoituu vasta sitten, kun digitaaliset työkalut otetaan laajalti käyttöön. Tämä edellyttää luotettavaa ja helppoa teknologiaa.
Oikeudenkäyntiin on rakennettu vahva kilpailullinen asetelma. Asianosaiset ovat toistensa vastapuolia, kilpailijoita. Panokset ovat kovat. Joku ”voittaa” ja joku ”häviää”. Asetelma on niin ilmeinen, että jopa lakitekstissä puhutaan mielipiteen voittamisesta tai asian häviämisestä. Myös useimmat meistä oikeudenkäyntiasianajajista ovat kilpailuhenkistä porukkaa. Mutta pitääkö joko juttu voittaa?
Hermostunut nuori lakimies aloittaa perheriidan osapuolen vastakuulustelun. Hän esittää kysymyksensä värisevällä äänellä. Tavoitteena on horjuttaa kertomuksen uskottavuutta, mutta toisin käy. Todistaja on yhtä vakuuttava kuin ennenkin. ”Annahan minä näytän”, kouluttaja puuttuu tilanteeseen. Hetkeä myöhemmin aiemmin niin vakuuttava kertomus on riekaleina.
Tätä oikeudenkäyntien vuotta hallitsi etenkin loppuvuodesta Aarnion jättiläisoikeudenkäynti. Alkuvuonna puhutti Auerin murhajutussa annettu (ja vihdoin lainvoimaksesi jäänyt) tuomio. Oikeuspolitiikkaa sävyttivät tuomioistuinlaitokseen kohdistuvat säästöpaineet ja etenkin käräjäoikeusverkoston harventaminen. Oikeustieteen puolella puhuttivat ja kuohittivat erilaiset perustuslakitulkinnat ja perustuslakiasiantuntijat. Mutta mikä oli vuoden tärkein oikeusuutinen?
Parhaita hetkiä asianajajan työssä on, kun toimeksianto saadaan loppuun hoidettua ja asiakkaalle on saatu aikaiseksi hyvä lopputulos. Sain tänään ilon vahvistaa pitkäaikaiselle asiakkaalleni, että hänen asiansa on tullut loppuun hoidetuksi. Asiakas sai juuri ne korvaukset, joita alun perin lähdettiin hakemaan — mutta kauan se kesti.
Useat tiedotusvälineet uutisoivat eilen kustannusyhtiö Bazaarin voittaneen sopimusriidan Sofi Oksasta vastaan. Raflaavimmin asiasta otsikoi MTV, jonka mukaan Sofi Oksanen joutuu maksamaan ”jättikorvaukset”. Tosiasiassa jutun voitti Sofi Oksanen, kuten hän omassa tiedotteessaan totesi.
Suomessa on historiallisesti suhtauduttu varsin nihkeästi niin sanottujen aineettomien vahinkojen korvaamiseen. Korvaukset kivusta, särystä tai muusta haitasta ovat olleet kauniisti sanottuna maltillisia. Yleisesti tuomioistuimissa sovellettujen liikennevahinkolautakunnan ohjeiden mukaan esimerkiksi parikymppisenä neliraajahalvauksen saaneen korvaus pysyvästä haitasta on vain vähän yli 100.000 euroa. Se on yksinkertaisesti liian… Read More
Eduskunnan lakivaliokunta julkaisi lausuntonsa hallituksen esityksestä todistelusääntöjen uudistamisesta. Valitettavasti lakivaliokunta ei puuttunut ehdotukseen, jonka mukaan asianajajan vaitiolovelvollisuus on heikompi kuin papin. Sopiiko tämä moderniin maailmaan?
Aarnio-jutun oikeudenkäynti alkoi sillä, että syyttäjät lukivat ääneen noin kahden tunnin ajan. Siis mitä ihmettä? Oikeudenkäynninhän piti olla suullinen.
