All posts filed under “Oikeustieteet

comments 2

Käydä oikeutta vai ei – Konfliktinhallinnan strategiat 2

Kysymystä nostaako kanne vai ei, analysoidaan yleensä siitä näkökulmasta, liittyykö kanteen nostamiseen positiivinen odotusarvo. Positiivinen odotusarvo ei kuitenkaan anna aihetta laittaa koko varallisuuttaan likoon suotuisan lopputuloksen toivossa. Uhkapelien matematiikkaan perehtyneet osaavat laskea, kuinka suuri kassa tarvitaan, ennen kuin määrätyn suuruisen panoksen voi asettaa, jos tavoitteena… Read More

comments 2

Konfliktinhallinnan strategiat

Yleensä konfliktinhallinta yhdistetään erilaisten yksilöiden välisten erimielisyyksien käsittelyyn esimerkiksi työpaikoilla tai toisaalta valtioiden tai erilaisten etnisten ryhmittymien kollektiivisten ristiriitojen ratkaisemiseen. Konfliktinhallinnalla on kuitenkin tärkeä sija myös sellaisten riitojen käsittelyssä, jotka voidaan pukea oikeudelliseen muotoon.

comment 0

Todistelusäännöt, missä olette?

Oikeusvaltion perusidean mukaisesti tuomioistuimen ratkaisujen on perustuttava lakiin ja ne on perusteltava. Kun tuomioistuinten on ratkaisutoiminnassaan noudatettava lakia, kansalaiset voivat kohtuullisella varmuudella luottaa, että heidän oikeutensa ja velvollisuutensa myös toteutuvat sellaisina, kuin ne on lakiin kirjoitettu. Laissa on kuitenkin mielivallan mentävä porsaanreikä, josta käytetään nimitystä… Read More

comments 2

Pysyvän haitan korvaustasot

Tänään julkaistiin Lakimies-aikakauskirjassa kirjoitukseni pysyvän haitan korvaustasoista. Kirjoituksessa keskeinen kysymys on, ovatko vallitsevat pysyvän haitan korvaustason asianmukaiset ja jos eivät mitä asialle pitäisi tehdä.

comments 2

Tekisinkö välityssopimuksen – riidanratkaisulausekkeen strategisesta merkityksestä

Olen jo jonkin aikaa kypsytellyt kirjoitusta välimiesmenettelystä, joka on suosittu tapa ratkaista elinkeinoelämän riitaisuuksia. Idean tähän kirjoitukseen sain lukiessani erään opiskelijan oikeustapausanalyysiä, jossa hän lyhyesti sivusi välimiesmenettelyn ominaisuuksia. Lähdekirjallisuutta hyödyntäen hän totesi, että perinteiseen tuomioistuinmenettelyyn nähden välimiesmenettelyn eduksi luetaan menettelyn (1) joustavuus, (2) nopeus, (3)… Read More

comment 0

Välimiesmenettelyn teoreettisesta tutkimuksesta

Välimiesmenettelystä puhutaan. Lakimies-lehden numerossa 6/2008 oli asianajaja Mika Savolan kirjoittama, varsin kriittinen kirja-arvostelu Risto Koulun viime vuonna ilmestyneestä teoksesta Välimieslainkäytön oikeudellinen kontrolli (Edita 2007). Seuraavassa numerossa oli Koulun niin ikään varsin kriittinen vastine. Koska suomalaisessa oikeuskulttuurissa keskustelut teosten sisällöstä käydään yleensä muissa konteksteissa kuin aikakauskirjojen sivuilla,… Read More

comment 0

Zen ja perustelemisen taito, osa II

Kirjoituksen ensimmäisessä osassa esitin ajatuksen, jonka mukaan perustelujen optimaalinen laatutaso riippuu jutun intressistä. Lisäksi käsittelin kysymystä siitä, miten jutun intressin suuruus määräytyy. Tässä kirjoituksen toisessa osassa—joka on ollut tulollaan jo aivan liian kauan—käsittelen kysymystä intressin ja perustelujen välisen yhteyden tarkemmasta laadusta.

comment 0

Zen ja perustelemisen taito, osa I

Lähtökohta Tuomio on perusteltava. Tuomioistuinarjessa tämän oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 4 §:n vaatimuksen toteuttamisessa on kuitenkin suuria eroja, ja perustelujen laatuvaihtelut ovat siten huomattavia. Parhaimmillaan perustelut avaavat tuomioistuimen harkinnan ulkopuoliselle niin hyvin kuin se on ylipäätään mahdollista, mutta pahimmillaan perustelut ovat puhtaan muodolliset. Suurin osa perusteluista… Read More

comment 0

Lainvoimaisesti tuomitun vahingonkorvauksen muuttamisesta

Lakimies-lehden tänään ilmestyneessä numerossa (3/2008) on kirjoitukseni lainvoimaisesti tuomitun vahingonkorvauksen muuttamisesta. Ajatus artikkelin kirjoittamisesta on muhinut päässäni vahingonkorvauslain ns. henkilövahinkouudistuksesta alkaen, jolloin korvauksen muuttamista koskeva 5 luvun 8 § lisättiin vahingonkorvauslakiin. Säännös tuli voimaan jo reilut kaksi vuotta sitten 1.1.2006, joten oikeuskäytännössäkin tähän kysymykseen on… Read More

comment 0

Prosessioikeuden itsepuolustus

Prosessioikeutta parjataan usein tylsäksi, tekniseksi ja epäseksikkääksi oikeudenalaksi. ((Ks. Antti Jokela, Oikeudenkäynti, osa 1, 2. uud. p.  (Helsinki, Talentum, 2006)) Viimeksi sain kuulla tämän luonnehdinnan prosessioikeuden olemuksesta käydessäni lounaalla ystäväni, immateriaalioikeuden tutkijan kanssa. Luonnehtinta on mielestäni epäoikeudenmukainen, joskaan ei täysin vailla totuuspohjaa, kuten vastasin ystävälleni.