comment 0

Tällainen on täydellinen opiskelijavalinta

Markkinataloudessa tuotteen tai palvelun kysyntä ja tarjonta hakeutuvat tasapainoon. Jos kysyntä ylittää tarjonnan, tuottaja joko lisää tuotantoa tai korottaa hintoja kunnes tasapaino on saavutettu. Mutta mitä tehdä, jos tarjottu palvelu on ilmaista ja sitä ei riitä kaikille? Tämän ongelman edessä ovat opiskelijavalintoja tekevät suomalaiset korkeakoulut. Valintakoeuudistus puhuttaa, mutta keskustelu saisi olla kunnianhimoisempaa. Millainen olisi täydellinen opiskelijavalinta?

Lähtökohtana yhdenvertaisuus

Suomen perustuslain 6 §:n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Opiskelijavalinnan osalta se tarkoittaa sitä, että kun kaikille hakijoille ei voida myöntää heidän haluamaansa opiskelupaikkaa, opiskelupaikkojen jakoperusteen tulee olla hyväksyttävä.

Käytännössä mikä tahansa henkilön omiin ansioihin pohjautuva ja opiskelupaikan kannalta relevantti valintamenettely, esimerkiksi pääsykoe (tai ylioppilaskoe), täyttää tämän vaatimuksen.

Mutta kaikki yhdenvertaisuuden näkökulmasta hyväksyttävät valintaperusteet eivät tietenkään ole keskenään samanarvoisia.

Parempi, mihin nähden?

Mikään opiskelijavalinta ei ole absoluuttisesti muita tapoja parempi, vaan opiskelijavalinnan ansioita joudutaan arvioimaan suhteessa opiskelijavalinnan tavoitteisiin. Siispä: mikä on opiskelijavalinnan tavoite?

Ongelma on se, että tavoitteita on erilaisia riippuen siitä, keneltä kysytään. Valintoja tekevien henkilöiden tavoite saattaa olla vaikka oman työpaikan turvaaminen. Tiedekuntien tavoite saattaa olla vaikkapa nopeasti valmistuvien opiskelijoiden valitseminen. Yhteiskunnan tavoite voisi taas olla yhteiskunnan tarvitsemien osaajien kouluttaminen.

Kenenkään tarpeita ei voida jättää tyystin huomiotta. Työntekijällä, opintojen tarjoajalla ja opetuksen rahoittajalla on kaikilla oma oikeutuksensa opiskelijavalinnan tavoitteiden asettamisessa.

Eipäs unohdeta arvoja!

Opiskelupaikkaa hakevia ei myöskään saa unohtaa. Heidän tulevaisuudestaanhan tässä on kyse, eikä vapaassa yhteiskunnassa ihmistä saa kohdella välineenä muiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Koska koulutus kustannetaan yhteisistä varoista, opiskelijavalinnan tulee olla reilu myös hakijoiden kannalta. Käytännössä valinnan tulee yhteiskunnassamme hyväksyttyjen arvojen mukainen. Puheet kympin tytöistä ja myöhään kypsyvistä pojista osoittaa hyvin, että arvot voivat olla myös keskenään ristiriitaisia.

Onko opiskelupaikka palkinto menestyjälle vai tukitoimi joka voi auttaa menestymään?

Pääsykoe (ylioppilaskoe) ei riitä

Opiskelijavalintaan kohdistuu useita, jopa ristiriitaisia tavoitteita. Täydellisen opiskelijavalinnan tulee:

  • Perustua valinnan tekevien kannalta mielekkääseen menettelyyn
  • Valikoida tiedekuntaan opiskelijoita, jotka ovat sopusoinnussa valtion tiedekunnille luomien rahoitusmekanismien kanssa ja
  • Tuottaa yhteiskuntaan tarkoituksenmukainen sekoitus eri tyyppisiä osaajia
  • Olla yhteisömme tunnustamien (ristiriitaistenkin) arvojen mukainen

Jos tavoitteita on useita, tarvitaan tietenkin myös useampia keinoja. Sen vuoksi siirtyminen pääsykokeista todistusvalintaan ei muuta järjestelmän perusongelmaa – yksiulotteisuutta. Jos pääsykokeista luovutaan ja siirrytään todistusvalintaan, ylioppilastutkinnosta tulee uusi pääsykoe. Mielestäni ylioppilaskoe on kyllä hyvä pääsykoe. Mutta se on silti vain yhdenlainen pääsykoe.

Opiskelijavalinnan reiluus ja myös yhteiskunnan laajempi etu edellyttää, että ihmistä arvioidaan kohtuullisen monipuolisesti. Tällaisia valintakriteereitä voisivat olla esimerkiksi:

  • Motivaatio – valmius nähdä vaivaa asioiden eteen
  • Ilmaisutaidot – esimerkiksi kyky kirjoittaa tai puhua vakuuttavasti
  • Sosiaaliset taidot – esimerkiksi myyntitaidot
  • Kognitiiviset taidot – esimerkiksi luova ajattelu, ongelmanratkaisukyky
  • Persoonallisuuden piirteet – esimerkiksi johtajuus

Tiedetäänhän, että ihmisellä voi hyvin vaatimattomasta ylioppilastodistuksesta huolimatta olla sellaisia kykyjä, joiden vuoksi hänen kouluttaminen on perusteltua niin yhteiskunnan edun kuin reiluudenkin näkökulmasta.

todist_niinisto_712TM_pd

Kuva: Iltalehti

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s