comment 0

Kverulantti hakee oikeutta

Tommi Uschanov käsitteli Hesarin kolumnissaan ihmistyyppiä, jonka hän nimeää rasittavaksi karäjöijäksi (vexatious litigant). Yleensä käytetty nimitys heistä on kverulantti. Uschanovin mukaan ihmisestä tulee kverulantti, kun hän häviää oikeusjutun eikä kykene hyväksymään lopputulosta, vaan yrittää palata siihen yhä uudelleen. Mutta miksi kverulantti ei hyväksy lopputulosta ja kuka siitä on vastuussa?

Ihmisiin on sisäänrakennettuna voimakas halu oikeudenmukaisuuteen, joka monesti on vahvempi kuin rationaalinen oman edun tavoittelu. Ihmiset tekevät oikeudenmukaisuuden eteen asioita, jotka eivät ole heille hyödyksi, usein jopa haitaksi.

Hyvä esimerkki on esimerkiksi ultimatum-peli, jossa ensimmäisen pelaajan tehtävä on jakaa rahasumma hänen ja toisen pelaajan välillä. Toinen pelaaja voi hylätä jaon, mutta silloin kumpikaan ei saa mitään. Rationaalista olisi hyväksyä mikä tahansa jako, mutta silti epäoikeudenmukaiseksi koetut tarjoukset hylätään usein.

Sama pätee myös kverulantteihin. He eivät hyväksy tuomioistuimen ratkaisua, koska kokevat sen epäoikeudenmukaiseksi. Tunne epäoikeudenmukaisuudesta ja halu korjata se on voimakkaampi kuin ”järjen” ääni, joka kertoo, että parempi olisi vain jatkaa elämäänsä.

Ultimatum-peli sisältää mahdollisuuden kostaa epäoikeudenmukaisuus — epäoikeudenmukainen tarjous voidaan hylätä. Oikeusjärjestelmässämme ei ole vastaavaa korjausmekanismia. Järjestelmä tuotta tyypillisesti kaikki-tai-ei-mitään ratkaisuja. Häviäjälle ei ole tarjolla mitään lohduketta. Se on ongelma, koska tuomioistuimissa ratkottavat riidat ovat tuskin koskaan täysin mustavalkoisia.

Osin oikeusjärjestelmä on itse vastuussa kverulanteista. Ihmisethän reagoivat kokemaansa epäoikeudenmukaisuuteen kuten — ihmiset.

Tuomioistuimet voivat tehdä oman osansa kverulanttien ehkäisemiseksi osoittamalla empatiaa hävinnyttä osapuolta kohtaan. Huomioimalla perusteluissa vakavasti myös häviäjän esittämät argumentit ja kärsivällisesti selittämällä, miksi asianosainen häviää asiansa hänen esittämistään, sinänsä varteenotettavista näkökohdista huolimatta.

Tämän jälkeen vastuu jutun jälkihoidosta on asianosaisella, ja hänen avustajallaan.

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s