comment 0

Kohtuullinen ratkaisu prekluusiosta ja reklamaatiosta

Prekluusio tarkoittaa asianosaiselle asetettua sanktiota siitä, että hän ei ole vedonnut johonkin todisteeseen tai olosuhteeseen ajoissa. Asianosaisen laiminlyönnin seurauksena hän ei voi enää vedota haluamaansa todisteeseen tai olosuhteeseen kantansa tueksi. Säännön tarkoitus on hyvä – turvata reilu ja oikeudenmukainen oikeudenkäynti, kun kumpikaan osapuoli ei voi ”säästää” oikeudenkäyntiin yllätyksiä. Jotta sääntö toimii tarkoitetulla tavalla, on tärkeää olla kohtuullinen.

Oikeudenkäynti on viestintää ja kuten tunnettua, viestintä yleensä epäonnistuu – paitsi sattumalta. Asianosaisen tarkoituksena saattaa olla vedota johonkin seikkaan, mutta syystä tai toisesta viesti ei mene perille. Silloin joudutaan pohtimaan, onko asianosaiset tarkoittama seikka prekludoitunut vai ei.

Kun muistetaan, että säännön tarkoitus on estää epäasiallinen prosessaaminen, on tärkeää, että sitä sovelletaan kohtuullisesti. Jos voidaan päätellä, että asianosainen on tarkoittanut vedota johonkin seikkaan, hänen pitäisi katsoa näin tehneen. Vaasan hovioikeuden ratkaisussa 2015:6 pohdittiin juuri tätä:

Hovioikeus toteaa, että MA ja EA ovat toimittaneet käräjäoikeudelle kolme kirjallista lausumaa (6.9.2013, 15.10.2013 ja 8.11.2013) sen johdosta, että MP ja TV olivat vastauksessaan esittäneet väitteen siitä, että MA ja EA olivat tehneet virheilmoituksen ulkoseinärakenteiden väitetyistä virheistä liian myöhään. MA ja EA ovat näissä kirjallisissa lausumissaan tuoneet esille sen, että he olivat asuneet kesällä 2010 mökillä ja talvikaudella 2010-2011 etelässä eli Espanjassa, he olivat myös asuessaan Espanjassa pyrkineet varmistamaan rakennuksen oikean ja riittävän sisälämpötilan ja että MA:lle ja EA:lle oli syntynyt vasta syksyllä 2011 varmempia havaintoja rakennuksen ongelmista. MA:n ja EA:n on katsottava siten käräjäoikeudessa vedonneen mökillä ja ulkomailla asumiseensa siinä tarkoituksessa, että käräjäoikeus ottaa nämä seikat huomioon välituomiossaan harkitessaan, ovatko MA ja EA reklamoineet lain vaatimalla tavalla kohtuullisessa ajassa ulkoseinärakenteiden virheistä. Näin ollen kyse ei ole vasta hovioikeudessa vedotuista uusista seikoista. Hovioikeus ottaa näin ollen huomioon nämä seikat asiaa ratkaistessaan.

Kuten hovioikeuden ratkaisusta käy ilmi, olennaista ei ole se, onko asianosainen käyttänyt jotakin tiettyä ”taikasanaa” olosuhteeseen vedotessaan. Olennaista on se, mitä asianosaisen voidaan päätellä olosuhteiden perusteella tarkoittaneen.

Olosuhteiden merkityksestä oli kyse myös jutun varsinaisessa kysymyksessä, eli siinä, mistä ajankohdasta kiinteistönkaupan reklamaatioaika alkaa. Tätäkin kysymystä arvioitaessa kohtuudella on suuri merkitys.

Esitetyn kirjallisen todistelun perusteella MA:lla ja EA:lla ei ole ollut erityistä syytä kyseenalaistaa MP:n ja TV:n ilmoitusta siitä, että talon sisäseinät kostuvat, jos talon sisälämpötila laskee alle 18 asteen. Tämän ostajille annetun tiedon perusteella MA ja EA ovat perustellusti voineet olettaa, ettei tämänkaltaisia sisärakenteiden kosteusongelmia ilmene, jos he toimivat myyjien antamien ohjeiden mukaisesti. MA ja EA ovat tämän mukaisesti toimineet myös asuessaan ulkomailla talvella 2010-2011. MA ja EA ovat vasta syksyllä 2011 alkaneet epäilemään myyjien antamien tietojen oikeellisuutta sen jälkeen, kun he olivat ilmoituksensa mukaisesti ryhtyneet aiempaa vakituisemmin asumaan talossa. Hovioikeus katsoo, että näissä olosuhteissa maakaaren 2 luvun 25 §:n 1 momentin tarkoittama reklamaatioaika ei ole alkanut 18.6.2010 lukien, kun kiinteistön hallinta on siirtynyt MA:lle ja EA:lle. MA:lla ja EA:lla ei ole tuolloin ollut perusteltua syytä epäillä MP:n ja TV:n heille ilmoittamien tietojen oikeellisuutta. MA:lta ja EA:lta ei ole kohtuudella voitu edellyttää myyjien antamien tietojen oikeellisuuden kyseenalaistamista myöskään vielä talvella 2010-2011, jolloin he ovat asuneet Espanjassa ja jolloin he ovat pyrkineet varmistumaan ilmoituksensa mukaan oikeasta sisälämpötilasta. MA:lla ja EA:lla on siten esitetyn kirjallisen todistelun perusteella voinut olla vielä tuossa vaiheessa perusteltu syy olettaa, ettei havaittujen kosteus- ja homeongelmien syynä ole ulkoseinärakenteiden väitetty virheellinen rakenne, joka on heille selvinnyt vasta syksyllä 2011 tehtyjen tutkimusten myötä ja josta he ovat reklamoineet myyjille 25.1.2012.

Kuten ratkaisusta käy ilmi, reklamaatioajan alkamistakaan ei ole määritetty kaavamaisesti, vaan siinä on kiinnitetty huomiota siihen, mistä ajankohdasta alkaen talon ostajilla on ollut tosiasiallinen mahdollisuus havaita virheet.

Kaiken kaikkiaan juridiikka ei ole mitään rakettitiedettä. Usein tärkeintä on – aivan oikein – kohtuullisuus.

Kuva: Complaint Dept / Life As Art CC BY-NC-ND

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s