comment 0

Syyteneuvottelu tuli, mikä muuttuu?

Syyteneuvotteluksi kutsuttu menettely tuli voimaan tämän vuoden alusta. Syyteneuvotteluksi kutsutussa menettelyssä rikoksesta epäilty voi saada teosta lievemmän rangaistuksen tunnustamalla teon. Syyteneuvottelun perusidea vastaa amerikkalaisista oikeussalidraamoista tuttua plea bargain -menettelyä. Tämä kotimainen sovellus on käyttöalaltaan ja sopimismahdollisuuksiltaan kuitenkin huomattavasti rajoitetumpi. Mutta mitä syyteneuvottelu tarkoittaa rikoksesta epäiltyjen ja heitä avustavien asianajajien kannalta?

Vääriä tunnustuksia?

Syyteneuvottelujärjestelmä perustuu siihen, että rikoksesta epäillyn syyllisyys tulee näytetyksi tunnustuksen kautta. Asianajaja Satu Wartiovaara oli aiheesta haastateltavana YLEn Ajantasa-ohjelmassa. Wartiovaara korosti haastattelussa, että tällaisessa järjestelmässä on kiinnitettävä riittävästi huomiota siihen, että tunnustukset ovat aitoja.

Rikoksesta epäilty saattaa tunnustaa teon, jota hän ei ole tehnyt. Epäillyn motiivina saattaa olla esimerkiksi se, että tunnustamalla hän toivoo pääsevänsä pois poliisivankilan huonoista oloista (ne ovat karuja paikkoja). Virheelliseen tunnustukseen saattaa vaikuttaa myös virheelinen käsitys hänen syyllisyyttä tukevasta näytöstä tai tunnustuksen seuraamuksista.

Maailmalta saatujen kokemusten perusteella on selvää, että osa tunnustuksista on vääriä. Täydellistä järjestelmää ei olekaan, mutta jokaisen syyteneuvotteluun osallistuvan on syytä tiedostaa väärien tunnustusten riski ja pyrkiä omalta osaltaan minimoimaan sitä.

Epätäydellisiä sopimuksia?

Syyteneuvotteluun lähtevän asianosaisen on tiedostettava, että syyttäjän kanssa tehty syytesopimus sitoo tuomioistuinta vain tietyissä rajoissa. Teon tunnustaessaan rikoksesta epäilty ottaa siis tietyn riskin.

Syyteneuvottelun pohjalta tehtävässä tuomioesityksessä syyttäjä voi ilmoittaa oman seuraamuskannanottonsa. Tämä ei kuitenkaan sido tuomioistuinta, vaan tunnustamisoikeudenkäynnissä rangaistus määrätään soveltamalla lievennettyä rangaistusasteikkoa, joka tulee suoraan laista. Lievennetty rangaistus on enintään kaksi kolmannesta rikoksesta normaalisti tuomittavan rangaistuksen enimmäismäärästä.

Lievennetty rangaistusasteikko jättää tuomioistuimelle vielä melkoisesti harkintavaltaa. Esimerkiksi törkeän velallisen epärehellisyyden normaali rangaistusasteikko on vankeutta 4 kuukautta – 4 vuotta. Lievennettynä asteikko on 4 kuukautta – 2 vuotta 8 kuukautta.

Jotta syyteneuvottelujärjestelmä toimisi tehokkaasti, menettelyn on oltava riittävän ennustettavaa. Tuomioistuimen mahdollisuus poiketa syyttäjän seuraamuskannanotosta jää toivottavasti ”hätäjarruksi”, jota käytetään vain poikkeustilanteissa.

Kuva: NegotiatingAttributionNoncommercialNo Derivative Works Some rights reserved by anjan58

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s