comment 0

Ei mitä, vaan miksi

20140704-094021-34821766.jpg
”[V]aikka käräjäoikeus on kirjannut yksityiskohtaisesti asiassa esitetyn kantajan ja vastaajan vaatimuksia tukevan näytön, sen ratkaisun perusteluista ei ilmene, millä perusteella vastaajan näkemyksiä tukevaa näyttöä on pidettävä uskottavampana ja miten todistusaineiston laajuus tukee tätä johtopäätöstä.”

Näytön selostamisesta

Tyypillisesti tuomion perusteluissa selostetaan kohtuullisen yksityiskohtaisesti vastaanotetun näytön sisältö. Tämä selostus on luonnollisesti tärkeä, koska se kertoo asianosaisille, onko tuomari vastaanottanut esitetyn näytön oikean sisältöisenä. Siis onko tuomari ymmärtänyt lukemansa kirjalliset todisteet oikein? Onko tuomari ymmärtänyt todistajien kertomukset oikein.

Etenkin todistajien kertomusten selostaminen on tärkeää, koska suullisen todistelun vastaanottamiseen liittyy useita virhemahdollisuuksia. Tuomarin keskittyminen on saattanut herpaantua ratkaisevalla hetkellä, hän on saattanut kuulla todistajan puheen väärin tai hän on yksinkertaisesti saattanut unohtaa jonkin tärkeän yksityiskohdan.

Kun näyttö on huolella selostettu, asianosaiset saattavat muutoksenhakuvaiheessa kohdistaa muutoksenhaun juuri oikeisiin kohtiin. Kuten korkein oikeus totesi otsikossa lainatussa ratkaisuussaan KKO 2014:45 tämä ei kuitenkaan yksistään riitä näyttöratkaisun oikeellisuuden arvioimiseen.

Näytön arvioimiseen

Oikein vastaanotettu näyttö ei takaa, että sen perusteella tehty ratkaisu olisi oikea. Näyttö on lähes poikkeuksetta ristiriitaista ja tulkinnanvaraista.

Usein riitakysymyksestä esitetään näyttöä sekä puolesta, että sitä vastaan. Tällöin tuomarin on arvioitava, miten ristiriitaista näyttöä arvostetaan eli kumpi näyttö on painavampaa. Liikenneonnettomuudella voi olla esimerkiksi kaksi silminnäkijää, joista toinen väittää onnettomuusajoneuvon ajaneen kovaa ylinopeutta ja toinen väittää sen ajaneen normaalia vauhtia.

Toisaalta jostakin riitakysymyksestä ei välttämättä voida esittää suoraa näyttöä, vaan siitä voidaan tehdä ainoastaan päätelmiä. Esimerkiksi ajoneuvon nopeudesta onnettomuushetkellä ei yleensä ole tutkamittausta, mutta jarrutusjäljistä voidaan laskennallisesti arvioida ajoneuvon nopeutta.

Tällainen näytön arviointi on erittäin monimutkainen tapahtuma. Tuomari joutuu tekemään suuren määrän erilaisia oletuksia, painotuksia ja arvostelmia, joiden pohjalta hän voi lopulta päätyä johonkin lopputulokseen. Tämän lopputuloksen oikeellisuutta ei voi arvioida, ellei tiedetä miltä pohjalta se on tehty.

Kokemus on osoittanut, että vaikka yksi tuomari pitää jotain tiettyä lopputulosta ilmiselvänä, toinen tuomari saattaa pitää toisenlaista lopputulosta ihan yhtä ilmiselvänä. Syyt erilaisille lopputuloksille ovat näytön arvioinnin taustalla olevissa tekijöissä, jotka on tuotava esille, jotta lopputulosten keskinäistä paremmuutta voitaisiin mielekkäästi vertailla.

Kuva: Enigma / Luca Rossato / CC BY-NC-ND 2.0

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s