comment 0

Talvivaaran uhkasakko – kovaa peliä kaivoksella

Kaivostyökaluja

Helsingin sanomissa uutisoitiin viime perjantaina, että talousvaikeuksissa olevaa Talvivaaran kaivosyhtiötä oli kielletty luovuttamassa Kokkolan satamassa olevaa sinkkierää muille kuin Nyrstar Sales & Marketing AG:lle. Määräyksen tehosteena oli 8 miljoonan euron uhkasakko. Eikö yritys saa enää itse päättää, kenelle se myy tuotteensa?

Talvivaaralle määrätty uhkasakko on oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 3 §:n mukainen turvaamistoimi. Sellainen voidaan tietyin edellytyksin määrätä hakijan oikeuden turvaamiseksi.

Taustalla toimitussopimus

Turvaamistoimen määräämisen edellytyksenä on, että hakija saattaa todennäköiseksi, että hänellä on täytäntöönpanokelpoinen oikeus.

Tässä tapauksessa turvaamistoimihakemuksen taustalla on Talvivaaran ja Nyrstarin välinen toimitussopimus. Toimitussopimuksen mukaan Talvivaara toimittaa koko sinkkituotantonsa Nyrstarille, kunnes 1,25 miljoonaa tonnia sinkkiä on toimitettu.

Korkeimman oikeuden oikeuskäytännössä on katsottu, että turvaamistoimen vaade-edellytys täyttyy, jos saatavaa ei esitetyn näytön perusteella voida pitää selvästi perusteettomana.

Maksukyvyttömyys aiheuttaa vahingon vaaran

Pelkkä saatava ei riitä turvaamistoimen määräämiseen, vaan lisäksi hakijan on osoitettava, että on olemassa vaara, että vastapuoli tekee jotain, joka loukkaa hakijan oikeutta.

Tässä tapauksessa Nyrstar on joutunut Talvivaaran talousvaikeuksien myötä haavoittuvaan tilanteeseen, koska se on sopimuksen perusteella maksanut Talvivaaralle 335 miljoonan dollarin ennakkomaksun.

Talvivaaran yrityssaneeraushakemuksen mukaan Talvivaara tarvitsisi 40 miljoonan lisärahoituksen pelkästään maksaakseen saneerausvelkoihin kuulumattomat velkansa. Hakemuksen perusteella on selvää, että Nyrstar pelkää Talvivaaran myyvän sinkkierän toiselle ostajalla.

Hakemus on julistettu salaiseksi siltä osin kuin siinä perustellaan, miksi Nyrstarilla on aihetta tällaista pelätä. On kuitenkin helppo arvata, että vaikeassa tilanteessa voi olla melkoinen houkutus myydä valmis sinkkierä kahteen kertaan rahoitusaseman parantamiseksi.

Luvatun sinkin myyminen toiselle taholle vähintäänkin viivästyttäisi toimituksia Nyrstrarille. Jos Talvivaara ajautuisi myöhemmin konkurssiin, luvattu ja maksettu sinkki saattaisi jäädä saamatta.

Vastapuolenkin etu huomioitava

Turvaamistoimen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, ettei turvaamistoimi aiheuta vastapuolelle turvattavaan etuun nähden kohtuutonta haittaa. Kyse on siis intressivertailusta.

Talvivaaran tapauksessa uhkasakon asettaminen sinänsä ei aiheuttane Talvivaaralle mitään haittaa. Sehän tulisi maksettavaksi vain, jos Talvivaara rikkoisi sopimustaan. Tilanne muuttuu kuitenkin toiseksi, jos Talvivaara katsoo, ettei sopimus ole enää voimassa.

Nyrstarin kannalta kyse on merkittävästä edusta. Turvaamistoimen kohteena on 14.000 tonnin sinkkilasti. Kun sinkin maailmanmarkkinahinta on n. 2.000 dollaria tonnilta, lastin arvo on huikeat 28 miljoonaa euroa.

Vakuus vastapuolen turvaksi

Turvaamistoimet kuuluvat tyypillisesti isojen yritysten työkaluvalikoimaan, sillä sen täytäntöönpaneminen on yleensä kallista.

Turvaamistoimen täytäntöönpaneminen edellyttää, että hakija asettaa ulosottomiehen määräämän vakuuden. Vakuuden suuruutta ei ole laissa määrätty, mutta sen on oltava niin suuri, että se riittää kattamaan vastapuolelle sen vahingon, joka turvaamistoimesta voi aiheutua.

Vakuuden määrä vaihtelee tilanteesta riippuen. Yleensä se on kuitenkin niin iso, että vain harva yksityishenkilö on sellaisen valmis asettamaan.

Kuva: Mining Equipment / John McClumpha / CC BY 2.0

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s