comment 0

Mitä on oikeudenkäynti?

Portaikko

Oletko koskaan miettinyt mitä on oikeudenkäynti? Kysymys saattaa vaikuttaa aluksi helpolta, mutta tarkempi pohdinta osoittaa, ettei se ole. Joskus on syytä pohtia perimmäisiä kysymyksiä. Mikäpä olisi parempi hetki kuin uuden vuoden alku.

Tauno Tirkkosen mukaan (riita-asian) oikeudenkäynti voidaan määritellä “lailla järjestetyksi menettelyksi, jolla valtiovalta vahvistaa ja tarpeen vaatiessa pakolla toteuttaa sen, mikä yksittäistapauksessa on oikein.”

Olen Tirkkosen kanssa samaa mieltä siitä, että kyse on lailla järjestetystä menettelystä, joka tähtää lopputuloksen toteuttamiseen tarvittaessa pakolla täytäntöönpanomenettelyssä. Sen sijaan “oikean” vahvistaminen on mielestäni ongelmallinen lähtökohta, eikä mielestäni tee oikeutta modernille oikeudenkäyntimenettelylle.

Ymmärrän, että Tirkkonen tarkoittaa oikealla oikeata lopputulosta, eli sitä, mitä voimassaoleva oikeus edellyttää tiettyjen seikkojen eli tosiasioiden vallitessa. Kyse on siis siitä, mikä on “totuus” ja mikä on “oikeus” ja mikä on “kohtuus”.Nämä ovat kuitenkin yllättävän suhteellisia käsitteitä.

Totuus

Oikeudenkäynneissä on tyypillisesti riitaa siitä, mitä on tapahtunut. Kuka teki, mitä teki, koska teki, miksi teki…

Totuuden selvittäminen on yleensä mahdotonta, koska lähdeaineisto on niukkaa ja epäluotettavaa. Yleensä käytettävissä olevan aineiston perusteella kumpikin esitetty vaihtoehto on mahdollinen. Juristeja epävarmat faktat eivät kuitenkaan pysäytä.

Tuomioistuin ei nimittäin tosiasiassa ratkaise, miten asia “oikeasti” on. Sen sijaan tuomioistuin arvioi, onko asianosainen näyttänyt riittävällä varmuudella toteen väitteen, josta hänellä on todistustaakka.

Tällaiset näyttöratkaisut eivät ole kannanottoja totuudesta. Jos väite jää näyttämättä, asia voi silti olla niin kuin sen väitetään olevan, mutta väitettä ei vain olla pystytty näyttämään. Siinäkin tapauksessa, että tuomioistuin katsoisi asianosaisen näyttäneen väitteensä toteen, asia ei välttämättä ole niin. Tuomioistuin on vain arvioinut sen riittävän todennäköiseksi.

Oikeus

Sen jälkeen kun tuomioistuin on selvittänyt itselleen, mitkä faktat voidaan asettaa ratkaisun pohjaksi, on selvitettävä, minkä sisältöinen asiaan soveltuva laki on.

Oikeudelliset tulkintaongelmat ovat jokaisen juristin arkipäivää. Niin selvää lakia ei varmasti ole kirjoitettukaan, etteikö jossakin tilanteessa olisi epäselvää, mitä lailla on tarkoitettu.

Laintulkintaa opetetaan lakimiehille yliopistossa. Ongelma vain on, että yhtä oikeaa tai yleisesti hyväksyttyä tapaa tulkita lakia ei ole. Kaiken lisäksi samankin tulkintamenetelmän käyttäjät saattavat olla eri mieltä lopputuloksesta.

Oikeustiede on mielipidetiedettä. Vaikka toiset mielipiteet ovatkin tulkinnallisesti parempia kuin toiset, mitään objektiivista eroa niiden välillä ei voida tehdä. Sen vuoksi tuomarin mielipidekään ei ole sen enempää kuin mielipide, jolla on poikkeuksellista merkitystä tuomarin aseman vuoksi.

Kohtuus

Kolmas vaihe “oikean” määrittelemisessä on oikeuden soveltaminen ratkaistun pohjaksi otettuihin faktoihin.

Joissakin tapauksissa soveltaminen on helppoa. Henkilö on syyllistynyt rattijuopumukseen, jos hänen verensä alkoholipitoisuus ajon aikana tai sen jälkeen on vähintään 0,5 promille. Tunnusmerkistön täyttyminen on helppo todeta vertaamalla päihdetutkimuksen tuloksia rikoslain säännökseen.

Joissakin tapauksissa soveltaminen on kuitenkin ongelma itsessään. Esimerkiksi oikeustoimilain 36 §:n mukaan sopimuksen ehtoa voidaan sovitella, jos se on kohtuuton. Lain määräys sinänsä on selkeä. Myöskään sopimuksen ehdosta ei yleensä ole erimielisyyttä. Mutta onko se kohtuuton? Kohtuuttomuudelle ei ole mitään objektiivista mittapuuta. Viime kädessä ratkaisu ja tuomarin arvostelukyvyn varaan.

Eli mitä se on?

Oma määritelmäni oikeudenkäynnistä on seuraava:

Oikeudenkäynti on lailla säädetty menettely, jossa ratkaistaan, onko kantajan esittämään oikeussuojapyyntöön suostuttava.

Oikeussuojapyynnön sisällöt vaihtelevat, mutta tyypillisesti oikeussuojapyyntö pitää sisällään vaatimuksen siitä, että kantajalle annetaan oikeus periä tietty rahasumma vastaajalta valtion täytäntöönpanokoneistoa ja sen pakkokeinoja apuna käyttäen.

Oikeudenkäynnissä siis kontrolloidaan pääsyä valtion täytäntöönpanokoneistoon. Ei enempää, ei vähempää.

Kuva: ”Block Island Southeast Lighthouse” / hlkljgk / CC BY-SA 2.0

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s