comment 0

Prekluusio on laiminlyönnin seuraus

PrekludoituneitaTuomion negatiivinen oikeusvoimavaikutus eli tuomion prekluusiovaikutus on eräs klassisimpia – ja vaikeimpia – prosessioikeudellisia ongelmia. Tätä tuomion vaikutuksen lajia koskevia oppeja on jälleen päivitetty – tällä kertaa oikeusvoiman ala ei kuitenkaan laajentunut.

Tarkistettu prekluusiosääntö

Korkeimman oikeuden tuoreen ratkaisun KKO 2013:54 perusteella päivitetty oikeusvoimasääntö vaikuttaisi olevan seuraava: riita-asiassa annettu tuomio prekludoi pääsääntöisesti vain sellaiset perusteet, joihin on vedottu aiemmassa oikeudenkäynnissä sekä sellaiset vaihtoehtoiset perusteet, joihin olisi voitu vedota aikaisemmassa oikeudenkäynnissä.

Miten oikeusvoimasääntö on sitten muuttunut? Lyhyt kertaus lienee paikallaan.

Suomessa katsottiin vakiintuneesti aina 1990-luvun loppuun saakka, ettei kanteen hylkäävä tuomio estä kantajaa myöhemmin esittämästä samaan historialliseen tapahtumankulkuun pohjautuvaa vaatimusta, jos vaatimuksen tueksi vedotaan uuteen perusteeseen.

Tulkintalinja muuttui vuosituhannen vaihteessa. Esimerkiksi ratkaisussa KKO 2001:136 todettiin, että kanteen hylkäävä tuomio estää kantajaa vaatimasta asiallisesti samaa suoritusta vaihtoehtoisella perusteella. Tästä seuraa, että kantajan on esitettävä kaikki vaihtoehtoiset perusteet kerralla sen uhalla, että hän menettää oikeuden vedota niihin myöhemmin.

Nyt korkein oikeus siis palaa perinteiseen oikeusvoimasääntöön, mutta lisää siihen kvalifikaation. Tuomion oikeusvoima prekludoi vedottujen perusteiden lisäksi sellaiset perusteet, joihin olisi voitu vedota. Erona aiempaan on siis se, että aiemman oikeudenkäynnin aikaan tuntemattomat perusteet eivät prekludoidu.

Prekludoimattomuus – pääsääntö vai poikkeus

Eräs mielenkiintoinen seikka ratkaisussa KKO 2013:54 on se tapa, jolla sääntö on ilmaistu. Vaihtoehtoisten perusteiden prekludoimattomuus on nimittäin otettu pääsäännöksi, jota koskee poikkeus. Ei ole nimittäin sama asia onko sääntö:

Aiempi tuomio prekludoi vain sen perusteen, johon on vedottu tai johon olisi voitu vedota.

vai

Aiempi tuomio prekludoi kaikki perusteet, paitsi ne joihin ei ole voitu vedota.

Näin siksi, että inhimilliseen päätöksentekoon liittyy ankkurointina tunnettu elementti. Kaikki harkinta ankkuroituu johonkin lähtökohtaan, oletusarvoon, josta käsin päätöksentekijä tekee ratkaisunsa. Käyttäytymistutkijat ovat kuitenkin huomanneet, että ihmiset eivät yleensä harkinnassaan poikkea riittävästä heille annetusta lähtökohdasta, vaan he “ankkuroituvat” siihen. Näin ollen harkinnalle annettu lähtökohta määrittää lopputulosta. ((Amos Tversky ja Daniel Kahneman, “Judgment under uncertainty: Heuristics and Biases”. Science 185(1974), 1124–1131, s. 1338.))

Jos siis valitaan pääsäännöksi, että vaihtoehtoiset perusteet eivät prekludoidu, voimme odottaa, että suurempi osa uusista kanteista sallitaan kuin siinä tapauksessa, että pääsääntönä olisi, että vaihtoehtoiset perusteet prekludoituvat. Näin siis siitä huolimatta, että kumpaankin pääsääntöön liittyisi poikkeus, jonka vuoksi kumpikin sääntö tarkoittaisi asiallisesti samaa asiaa.

Mitä tämä tarkoittaa?

Ratkaisu on periaatteellisesti merkittävä. Tuomion prekluusiovaikutus on viimeisen 10–15 vuoden aikana laajentunut merkittävästi. Nyt korkein oikeus on ottanut ainakin puoli askelta taaksepäin. Aiheesta.

Oikeus saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa on turvattu niin Suomen perustuslain 21 §:ssä kuin Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 Artiklassa. Tämä oikeus vaarantuisi, jos aiemmin annettu tuomio prekludoisi sellaisenkin perusteen, johon ei ole voitu ensimmäisessä oikeudenkäynnissä vedota.

Nyt tuomion ulkoinen prekluusiovaikutus on saatettu kutakuinkin linjaan oikeudenkäymiskaaren 6 luvun 9 §:ssä säädellyn oikeudenkäynnin sisäisen prekluusion kanssa.

Oikeuden tuomioistuimeen pääsyyn voi edelleen menettää, mutta vain jos asianosainen on itse jättänyt sen tahallaan tai huolimattomuuttaan hyödyntämättä.

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s