comment 0

Varo argumentointivirhettä

Argumentaatiovirheet oikeudenkäynnissä ovat vaarallisia, koska ne johtavat virheellisiin johtopäätöksiin ja lopulta virheellisiin ratkaisuihin. Me lakimiehet pidämme itseämme usein hyvinä argumentoijina ja uskomme osaavamme päättelyn taidon. Tosiasiassa argumentointivirheitä ei vältytä tuomioistuimissakaan, vaan argumentointivirheitä esitetään pöydän molemmin puolin.

Argumentointivirheet – juristin työtapaturma

Argumentointivirheet ovat mielipiteen esittämiseen liittyviä teknisiä virheitä – argumentaation sääntörikkomuksia. Kyse voi olla puhtaasta loogisesta virheestä (muodollinen virhepäätelmä) tai sinänsä loogisesti moitteettomasta mutta sisällöltään harhaanjohtavasta virheestä.

Olipa argumentointivirhe laadultaan minkälainen tahansa, kyse ei ole mistään pienestä erheestä. Pahimmillaan argumentointivirhe – tai pikemminkin sen taustalla oleva virhepäätelmä – johtaa tosiasioita vastaamattomiin tuomioihin.

Argumentointivirheestä ei – onneksi – mitenkään automaattisesti seuraa, että ratkaisu olisi tosiasioita vastaamaton. Tällaisen virheellisen ratkaisun riski kuitenkin kasvaa jokaisen argumentointivirheen myötä.

Argumentointivirheet ovat vaivanneet minua erityisesti siitä lähtien, kun luin erään murhatuomion, jossa esiintyivät kaikki jäljempänä annettuja esimerkkejä vastaavat argumentointivirheet.

Eräitä vakavia esimerkkejä

Olettaman vahvistaminen: Jos hän olisi myrkyttänyt vaimonsa, hän olisi hankkinut myrkkyä. Hän hankki myrkkyä, joten hän myrkytti vaimonsa.

Kehäpäätelmä: Ensimmäisen syytekohdan puolesta puhuu se, että vastaaja tuomitaan myös toisesta samanlaisesta teosta toisessa syytekohdassa. Toisen syytekohdan puolesta puhuu myös se, että hänet tuomitaan myös toisesta samanlaisesta teosta ensimmäisessä syytekohdassa.

Virheellinen premissi: Syytetty on taistelukoulutuksessa opetettu murtamaan ihmisen niska. Surmansa saaneen niskan murtumismekanismia ei ole pystytty selvittämään, mutta se on todennäköisesti johtunut niskan vääntämisestä käsin.

Jälkikäteiset tilastot: On hyvin epätodennäköistä, että syytetty olisi ollut vain sattumalta rikoksen tekopaikan lähistöllä (kaikki muut paikat ovat ihan yhtä epätodennäköisiä)

Henkilökohtaisuuksiin meneminen: Syytetty on tunnetusti pahansuopa ihminen.

Yhdentekevä johtopäätös: Uhri on kertonut tapahtumista ystävilleen… Uhrin ystävät ovat yhtäpitävästi todistaneet tapahtumien kulusta.

Yksipuolinen arviointi: Syytetyn syyllisyyttä tukevat seuraavat seikat…

Olkinukke: Syytetty on kertonut, ettei hän ole huumeiden käyttäjä. Kuitenkin on kiistatta osoitettu, että hän on kokeillut marihuanaa vuonna 2002 (joten kaikki mitä hän sanoo, on valetta)

Väärä dilemma: Syytetyn syyllisyydestä jää aina todisteita, paitsi jos hän on niin taitava rikollinen, että osaa kätkeä todisteet.

Thatcherin syytös: Syytetyn rikollisesta mielenlaadusta osoituksena on sekin, että teolle ei voida asettaa mitään ymmärrettävää motiivia.

Vastuu kuuluu meille kaikille

Argumentointivirheiden välttämistä ei voi jättää yksinomaan tuomioistuimen vastuulle. Asianosaisilla on yhtä lailla eettinen velvollisuus välttää argumentointivirheitä omissa esityksissään ja puuttua tuomioistuimen argumentointivirheisiin muutoksenhaussa.

Argumentointivirheiden välttäminen omassa toiminnassa ja toisaalta niiden löytäminen tuomioista helpottuu, kun tuntee yleisimmät argumentointivirheet. Argumentointivirheet ovat tunnettuja ja suurimmalla osalla on jopa oma nimensä. Asiaan vihkiytymisen voi aloittaa vaikka Wikipediasta

Argumentointivirheiden tuntemus auttaa arvioimaan omaa kirjallista ja suullista esitystä kriittisesti. Virheellinen argumentointi ei useinkaan vakuuta kuulijaa: argumentti ei vain “kuulosta” uskottavalta. Vaikka argumentointivirheitä käytetään toisinaan tahallisesti, asianajoeettisesti niihin turvautuminen on vähintäänkin kyseenalaista. Argumentaatiovirheestä kiinni jääminen on kohtalokasta myös asiamiehen uskottavuuden kannalta.

Tuomioistuimen ratkaisun laaduntarkkailussa eli muutoksenhaussa argumentointivirheiden tuntemus on myös tehokas työkalu. Valituksen vaikuttavuus paranee olennaisesti, jos asianosainen kykenee yksilöimään mahdollisimman tarkasti ne kohdat, joissa tuomioistuimen päättely on ollut virheellistä, sekä perustelemaan, miksi tuomioistuimen päättely on ollut virheellistä.

Lisää aiheesta myöhemmin.

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s