comment 1

Nokia v Apple v Nokia v Apple

Nokian ja Applen välillä on kehittymässä varsin mielenkiintoinen oikeusjuttujen vyyhti. Juttu poikkeaa tavanomaisista riita-asioista muutekin kuin mittasuhteiltaan.

Osapuolten välinen patenttiriita ja siihen liittyvät kanteet ja vastakanteet ovat nimittäin hyvä esimerkki siitä, kuinka oikeudellisissa menettelyissä voi olla kyse paljon laajemmista asioista kuin vain siitä, kuka on velkaa ja kenelle.

Nokian ja Applen väliset oikeusjutut ovat yksi yritysten välisen strategisen teknis-taloudellisen kilpailun ilmenemismuoto.

Aiemmin tapahtunutta

Uutisia seuranneet ovat huomanneet, että erilaisia kanteita on nostettu puolin ja toisin. Tässä lyhyt tiivistelmä siitä, mitä on tapahtunut tähän mennessä

Ensimmäinen kanne. Nokia nosti Applea vastaan patentinloukkauskanteen Delawaren alioikeudessa 22.10.2009 väittäen Applen iPhonen rikkovan kymmentä sen patenttia.

Toinen kanne. Apple vastasi omalla vastakanteellaan 11.12.2009 väittäen useiden Nokian puhelinmallien kuten 5310, E71 ja N900 puolestaan rikkovan Applen patentteja.

Kolmas kanne. Nokia vastasi jälleen uudella kanteella 29.12.2009 väittäen kaikkien Applen merkittävimpien tuotteiden (iPhonet, iPodit, iMac, Mac Mini ja MacBook ja MacBook Pro -sarjojen kannettavat tietokoneet) rikkovan vielä seitsemää muuta Nokian patenttia. Samassa yhteydessä Nokia vaatii vielä Yhdysvaltojen kansainvälisen kaupan komissiota (ITC) kieltämään näiden tuotteiden maahantuonnin Yhdysvaltoihin väitetyn patentinloukkauksen johdosta.

Mihin Nokia pyrkii?

Nokian ajatuksenjuoksu ensimmäisessä kanteessa on “Apple’s acts of infringement have caused damage to Nokia and Nokia is entitled to recover from Apple F/RAND compensation as a result of Apple’s wrongful acts in an amount subject to proof at trial, and such other relief as may be appropriate.”

Mutta onkohan kyse todella “vain” rahasta? Enpä usko. Nokian ensimmäisessä kanteessa annetaan jo vihjeitä siitä, mikä on Nokian todellinen tavoite.

Nokia has made various offers to Apple for the F/RAND terms and conditions of a license agreement under which the patents-in- suit could be licensed either individually or in combination with other Nokia essential patents. In its offers, made subject to reciprocity, Nokia has defined both a portfolio rate and an average per patent royalty rate which Apple could have accepted within a reasonable time.

Nokia tuskin odotti Applen suostuvan vaatimuksiin. Kanteen nostamistahan ovat edeltäneet pitkälliset, tuloksettomat neuvottelut. Vaikka kanteen nostaminen periaatteessa lisää paineita neuvotteluratkaisun aikaansaamiseksi, Applen vastakanne ei varmasti ollut Nokialle mikään yllätys. Omassa vastauksessaan Apple toteaa muun muassa:

In dealing with Apple, Nokia has sought to gain an unjust competitive advantage over Apple by charging unwarranted fees to use patents that allegedly cover industry compatibility standards and by seeking to obtain access to Apple’s intellectual property.

Olisiko tässä asian juju? Nokialla on patentteja, Applella on patentteja. Nokia luonnollisesti haluaa korvauksen omien patenttiensa käytöstä, mutta luullakseni sitäkin enemmän lisenssin Applen patentteihin. Mutta, mutta…

Onnistuuko se?

Nokian ongelma on siinä, että Applen väitetysti käyttämät Nokian patentit ovat GSM, UMTS (eli 3G) ja IEEE 802.11 (eli WLAN) standardien kannalta ns. olennaisia patentteja (essential patents). Asianomaisten standardijärjestöjen sääntöjen mukaan sen jäsenten on lisensoitava tällaiset patentit reiluin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin (fair, reasonable, and nondiscriminatory; FRAND).

Nokian havittelemat Applen patentit puolestaan eivät ole olennaisia patentteja vaan niin sanottuja implementaatiopatentteja (implementation patens, non-essential patens), mikä tarkoittaa, ettei Applen tarvitse lisensoida niitä ollenkaan, ja jos se lisensoi, se saa vapaasti päättää lisenssin hinnan.

Nokian neuvotteluasema on siis hankala. Koska Nokian on pakko lisensoida kyseiset patentit, vain hinnasta voidaan neuvotella. Painostaakseen Applea lisensoimaan omia patenttejaan, Nokia asetti omille patenteilleen Applen mukaan kohtuuttoman hinnan, jota Apple kieltäytyi maksamasta, minkä seurauksena Nokia nosti ensimmäisen kanteensa.

Nokian ongelma on edelleen se, että vaikka se voittaisikin ensimmäisen kanteensa, se ei edelleenkään saisi pääsyä Applen patenttisalkkuun.

Tässä kuvaan astuu Nokian toinen kanne. Ja koska asialla ovat huippuammattilaiset, oletan että tämäkin oli pitkälti etukäteen suunniteltu siirto.

Toisessa kanteessaan Nokia nimittäin syyttää Applea Nokian eräiden implementaatiopatenttien loukkaamisesta. Hyvä esimerkki on Nokian patentoima keksintö, joka estää käyttäjää vahingossa syöttämästä komentoja kosketusnäyttöön puhelun aikana – sattumoisin iPhonessa on sama ominaisuus, jota Steve Jobs hehkutti kuuluisassa iPhonen lanseerausesityksessään.

Toinen esimerkki koskee Nokian patentoimaa tilaa ja virtaa säästävää kamerateknologiaa, jossa kameran toiminnot on integroitu yhdelle puhelimen prosessorin kanssa kommunikoivalle sirulle. Tätä keksintöä Nokia väittää Applen luvatta hyödyntävän iPhonessa, iPodissa ja MacBook-sarjojen kannettavissa.

Miksi Nokia ei sitten vetänyt näitä patentteja mukaan jo ennen oikeudenkäyntiä ja yrittänyt tehdä vaihtokauppaa näillä? Ehkä yrittikin, mutta toinen mahdollinen syy on, että Nokia arvioi, etteivät sen patentoimat keksinnöt ole aivan yhtä ainutlaatuisia kuin Applen patentoimat. Kenties Apple olisi voinut liian helposti kiertää Nokian patentit ja korvata ne toisenlaisilla ratkaisuilla. Ja koska oikeudenkäynnin aloittaminen ilman, että ensin neuvotellaan, olisi näyttänyt huonolta, oli parempi antaa Applen avata implementaatiopatentteja koskeva riita omalla vastakanteellaan.

Nyt Applelle jää paljon vähemmän aikaa korvaavien ratkaisujen kehittämiseen, mikäli se todella rikkoo Nokian patentteja. Toisen kanteen lisäksi Nokia on nimittäin tehnyt asiasta valituksen ITC:lle, joka pystyy määräämään tuontikiellon paljon nopeammin, kun asian käsittely tuomioistuimessa vie helposti vuosia.

Paine saada sovintoratkaisu kasvaa. Nähtäväksi jää, pystyykö Apple vielä vastaamaan, vai ovatko kaikki kortit nyt pöydällä.

Yllättäviä oheisvaikutuksia

Toisaalta ei sovi unohtaa, että isojen yhtiöiden välisessä julkisessa oikeusriidassa on paljon draaman aineksia ja kyse on myös PR-taistelusta. Retorisia piikejä on heitelty puolin ja toisin yhtiöiden taistellessa myös asiakkaiden sympatioista.

Ensin Apple piikitteli Nokiaa siteeraamalla vastakanteessaan Nokian Anssi Vanjokea, joka totesi iPhonen ja Nokian uusien puhelinten samankaltaisuuksista kysyttäessä “If there is something good in the world, we copy with pride.”

Nokia päätti vastata samalla mitalla. ITC:lle jättämässään valituksessa Nokia siteeraa Steve Jobsia, joka kertoi vuodelta 1996 olevassa PBS:n dokumentissa Triumph of the Nerds Applen tuotekehityksestä seuraavasti: “Picasso had a saying ‘good artists copy, great artists steal.’ We have always been shameless about stealing great ideas.”

Aihetta koskevia uutiskommentteja (ks, esim. Nokia Views, Taloussanomat) lukiessa vaikuttaa melko selvältä, että tämän taistelun Nokia on jo hävinnyt. Applen puhelimia kun pidetään selvästi parempina kuin nokialaisia. Siksi kanteita nostaessaan Nokia vaikuttaa epätoivoiselta teknokorporaatiolta, joka vie taistelun oikeussaleihin, kun se ei pystynyt kilpailemaan tuotteillaan. Alla olevat siteeraukset puhukoot puolestaan.

Joo joo liibalaaba.. Apple on vaan parempi, Nokia vois hyväksyä vaan rehellisesti sen ton ruikuttamisen sijaan. Nokia boikottiin! 😀 – Efe

What a load of crap. Nokia, I will never ever buy your crap devices again as long as I live. You used to make great mobile phones which everyone wanted. Now look at how low you have to go to try and make an extra buck. Stop spending money on this type of nonsense and start spending the money on better designers and engineers! – Anonymous

Oikeudella on rajansa. Nokia voi voittaa taistelun ja kenties ostaa itselleen vähän lisäaikaa oman tuotevalikoimansa kehittämiseen. Yritysten välistä kilpailua tällä ei parhaassakaan tapauksessa ratkaista. Ei ihme, että liikemiehet usein valittelevat, etteivät lakimiehet ymmärrä mitään bisneksestä.

– Kirjoittaja pidättää itsellään oikeuden olla väärässä.

1 Comment so far

  1. Hannu

    Mielenkiintoinen kirjoitus ja erittäin hyvä uusi linja blogikirjoitusten aiheille! Tällaista soisi näkevän kasvavasti myös oikeustieteen alan tutkimuksissa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on jo pitkä ja hedelmällinen perinne tutkia oikeudellisten palvelujen markkinoita ja lakimiesprofessiota, esim. Marc Galanter.

    Tykkää

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s