comments 2

Tekisinkö välityssopimuksen – riidanratkaisulausekkeen strategisesta merkityksestä

Olen jo jonkin aikaa kypsytellyt kirjoitusta välimiesmenettelystä, joka on suosittu tapa ratkaista elinkeinoelämän riitaisuuksia. Idean tähän kirjoitukseen sain lukiessani erään opiskelijan oikeustapausanalyysiä, jossa hän lyhyesti sivusi välimiesmenettelyn ominaisuuksia.

Lähdekirjallisuutta hyödyntäen hän totesi, että perinteiseen tuomioistuinmenettelyyn nähden välimiesmenettelyn eduksi luetaan menettelyn (1) joustavuus, (2) nopeus, (3) yksityisyys sekä (4) tuomion kansainvälinen täytäntöönpantavuus.

Jäin pohtimaan tätä väitettä. Asia ei mielestäni ole ollenkaan näin yksinkertainen. Edellä mainitut välimiesmenettelyn ominaisuudet voivat toki olla menettelyn etuja mutta vain siinä tapauksessa, että riidan osapuoli arvostaa näitä ominaisuuksia — tai suoremmin sanottuna ne palvelevat hänen intressejään. Aina näin ei ole.

Lyhyt strategisen ajattelun harjoitus osoittaa, että yhden etu voi olla toisen haitta. Seuraava analyysi tarkastelee riidanratkaisumenettelyn strategisia ulottuvuuksi tilanteessa, jossa riita on jo syntynyt mutta analyysi pätee tietyin muutoksin myös tulevan riidan varalta tehtäviin sopimuksiin.

Joustavuus

Välimiesmenettelyn joustavuus mahdollistaa juuri kyseisen riidan kannalta soveliaimpien menettelytapojen käytön sekä myös parhaan asiantuntemuksen omaavien henkilöiden käyttämisen riidan ratkaisijoina.

Ajatus on, että näin luodaan parhaat mahdolliset edellytykset riidan ratkaisemiselle oikein. Mutta mitä jos riidan ratkaiseminen oikein ei olekaan toisen osapuolen intressissä?

Asianosainen voi arvioida voiton todennäköisyyttä määrittämällä todennäköisyyden sille, että hänen näkemyksensä on objektiivisesti oikea, O, ja todennäköisyyden sille, että tuomioistuin ratkaisee asian oikein (alpha). Voiton todennäköisyys, V , on tällöin

V = Oalpha + (1 - O)(1 - alpha)

Jos vastaajaosapuoli tietää olevansa väärässä 80 % todennäköisyydellä, täysin varmasti oikeaan ratkaisuun päätyvä menettely tarkoittaa, että vastaaja voittaa jutun vain 20 %:n todennäköisyydellä

0,2 times 1 + 0,8 times 0 = 20 %

Jos taas menettely on erittäin epävarma eli se päätyy oikeaan ratkaisuun useimmiten vain sattumalta (esim. 60 %:ssa tapauksista), vastaaja voittaa jutun 44 %:ssa tapauksista (0,2 times 0,6 + 0,8 times 0,4 = 44 %)!

Koska menettelyn sattumanvaraisuus vähentää jutun perusteiden merkitystä jutun lopputuloksen kannalta, se taho, jonka jutulla on heikommat perusteet hyötyy menettelyn epävarmuudesta ei sen varmuudesta.

Nopeus

Menettely on tyypillisesti varsin nopea, koska asianosaiset voivat itse asettaa menettelyn aikataulut eikä tuomioon ole mahdollista hakea muutosta. Nopea ratkaisu riitaan mahdollistaa sen, että riidan osapuolet pääsevät jatkamaan mahdollisimman nopeasti normaalia liiketoimintaansa. Nopeudesta johtuen välimiesmenettely on myös suhteellisen edullinen tapa ratkaista riitaisuudet.

Nopeus ja edullisuus ovat tyypillisesti arvokkaampia ominaisuuksia sille osapuolelle, jonka liiketoiminnasta suurempi osa on menettelyn lopputuloksesta riippuvainen ja jonka taloudellinen asema on heikompi.

Ajatellaan esimerkiksi tilannetta, jossa riidassa vastakkain ovat kansainvälinen suuryritys sekä yhden tuotteen ympärille syntynyt pienyritys. Pienyritys ja suuryritys ovat kehittäneet yhdessä tuotetta ja osapuolet ovat sittemmin ajautuneet riitaan siitä, kuka omistaa oikeudet tuotteeseen.

Koska koko pienyrityksen liiketoiminta on kiinni yhdessä tuotteessa ja koska sen taloudellinen asema ei muiden tulonlähteiden puuttuessa ole erityisen kestävä, menettelyn pitkittyminen saattaisi olla sille kohtalokasta. Suuryritykselle menettelyn pitkittyminen ei aiheuttaisi ongelmia, mutta parantaisi kyllä merkittävästi sen neuvotteluasemia. Mikäli menettely pitkittyisi liiaksi, pienyrityksen olisi käytännössä pakko hyväksyä lähes mikä tahansa sovintotarjous, jotta se välttäisi konkurssin.

Se taho, jolla on varaa odottaa, ei hyödy menettelyn nopeudesta vaan sen hitaudesta.

Julkisuus

Välimiesmenettely ei ole julkinen, jolloin menettelyssä käsitellyt liiketoimintaan liittyvät arkaluonteiset tiedot sen paremmin kuin tieto riidan olemassaolosta eivät tule yleiseen tietoisuuteen.

Koska yritykset kokevat riitojensa julkisen käsittelyn kiusallisena, julkisen menettelyn uhka toimii pelotteena sopimusrikkomusten varalta maineestaan tarkkaa yritystä vastaan.

Yritys, jonka tarkoituksena on kunnioittaa sitoumuksiaan, ei suinkaan välttämättä hyödy siitä, että välimiesmenettely ei ole julkinen. Ei ainakaan siinä tapauksessa, että se epäilee, että sen vastapuoli ei suhtaudu sopimuksiinsa yhtä kunnioittavasti

Myöskään sellainen yhtä tarkoitusta varten perustettu anonyymi “kertakäyttöyritys”, jolle maine, goodwill, ei ole tärkeä kilpailutekijä, ei hyödy välimiesmenettelyn ei-julkisuudesta sellaista tunnettua yritystä vastaan, joka pyrkii ylläpitämään hyvää mainettaan.

Se taho, joka ei pelkää maineensa puolesta, ei hyödy menettelyn ei-julkisuudesta. Menettelyn julkisuus saattaa sen sijaan olla tehokas painostuskeino sovintoon tällaiselle taholle.

Kansainvälinen täytäntöönpantavuus

Välitystuomion hyvän kansainvälisen täytäntöönpantavuuden ansiosta välitystuomion määräyksen on mahdollista panna tarvittaessa pakkotäytäntöön myös muussa kuin siinä maassa, jossa välitystuomio on annettu.

Lähtökohtaisesti vastaajaksi joutuva yritys halunnee kuitenkin vastata vaatimuksiin oman maansa tuomioituimissa.

Kotikenttäetu on urheilusta tuttu ilmiö. Ei ole kohtuutonta olettaa, että sama ilmiö pätee myös oikeusriitoihin. Esimerkiksi vuonna 2006 julkaisutssa tutkimuksessa havaittiin, että ulkomainen osapuoli häviää kotimaista useammin yhdysvaltain tuomioistuimissa. ((Utpal Bhattacharya, Neal Galpin, and Bruce Haslem, “The Home Court Advantage in International Corporate Litigation”, The Journal of Law and Economics 50(4): 625–660))

Vastaajaksi joutuva yritys ei hyödy välitystuomion kansainvälisestä täytäntöönpantavuudesta ja sitä seuraavasta mahdollisuudesta käydä menettely jossakin puolueettomassa maassa.

Johtopäätös

Välimiesmenettely on riidan osapuolelle edullinen vaihtoehto tuomioistuinmenettelyyn verrattuna sillä edellytyksellä, että välimiesmenettelyn ominaisuudet palvelevat hänen intressejään.

Ratkaistaessa kysymystä siitä, palvelevatko välimiesmenettelyn ominaisuudet osapuolen intressejä vai eivät, usein tärkeämpää kuin oma absoluuttinen asema on osapuolen suhteellinen asema toiseen osapuoleen verrattuna.

Mitä voimakkaammin riidan osapuolten asemat ja sitä myöden niin arvostukset eroavat toisistaan, sitä varmemmin myös niille edulliset riidanratkaisumenettelyt poikkeavat toisistaan.

Riidanratkaisu ei ole välineneutraalia.

2 Comments

  1. Anonymous

    Sanomasi käy kaikkeen jonkin ilmiön laadulliseen (vastakohtana määrälliselle) kuvailuun. Ts. keksit arvosubjektivismin uudestaan, hienoa. Tällaiseen nihilismiin lienee turha vaipua jokaisen ”hyvä, nopea, joustava” -käsitteen kohdalla. Muuten mikään laadullinen kuvailu, ”ommpas tämä hyvää”, ei olisi mahdollista järkevyyden rajoissa.

    Tykkää

  2. Kaikki laadullinen arviointi tehdään aina ja välttämättä jostakin näkökulmasta. Arkipuheessa näkökulman nostaminen esille ei yleensä ole tarpeen. Kaikki tietävät, että puhun omasta kokemuksestani, jos kerron juuri maistamani ruoan olevan hyvää. Aina ei kuitenkaan ole niin selvää, mistä näkökulmasta puhutaan. Näin epäilen olevan esimerkiksi välimiesmenettelyn eduista puhuttaessa. Se on tietysti vähän makuasia, onko tälläinen ”nihilismi” tarpeellista.

    Tykkää

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s