comment 0

Zen ja perustelemisen taito, osa I

Lähtökohta

Tuomio on perusteltava. Tuomioistuinarjessa tämän oikeudenkäymiskaaren 24 luvun 4 §:n vaatimuksen toteuttamisessa on kuitenkin suuria eroja, ja perustelujen laatuvaihtelut ovat siten huomattavia. Parhaimmillaan perustelut avaavat tuomioistuimen harkinnan ulkopuoliselle niin hyvin kuin se on ylipäätään mahdollista, mutta pahimmillaan perustelut ovat puhtaan muodolliset. Suurin osa perusteluista sijoittuu luonnollisesti näiden kahden ääripään välille.

Mutta mihin niiden–tarkalleen ottaen–pitäisi näiden ääripäiden välillä sijoittua?

On varsin ymmärrettävää, että perusteluissa on laatuvaihteluita. Kyse on tuomioistuimen rajallisten resurssien jakamisesta. Koska kaikkia ratkaisuja ei voida perustella samalla tarkkuudella ja syvällisyydellä, tuomioistuimien velvollisuus on toimia siten, että niiden resurssit tulevat parhaalla mahdollisella tavalla hyödynnetyksi. En usko kenekään olevan eri mieltä, jos väitän että arvoltaan useiden miljoonien eurojen sopimusriita ansaitsee syvällisemmät perustelut kuin yksinkertainen velkomusasia

Lähtökohta on siis selvä: perustelujen laadulla ja intressillä tulee olla positiivinen yhteys. Mitä suurempi intressi, sitä paremmat (täydellisemmät) perustelut ovat aiheelliset.

On syytä korostaa, että kyse on nimenomaan siitä, kuinka täydelliset perustelut juttu edellyttää. Se, kuinka laajaksi täydelliset perustelut muodostuvat, riippuu jutun sisällöstä. On aivan mahdollista, että intressiltään suurikin juttu on mahdollista ratkaista varsin suppeilla mutta sinänsä täydellisillä perusteluilla. Vastaavasti on jopa varsin yleistä, että intressiltään suhteellisen vähäiseenkin juttuun liittyy hankalia tosiasia- tai oikeuskysymyksiä, joiden käsittely edellyttää laajoja perusteluita. Jutun asiasisällön edellyttämien perustelujen laajuus on toisin sanoen määrätty siinä vaiheessa kun juttu jätetään tuomioistuimen ratkaistavaksi, eikä millekään optimoinnille ole enää sijaa. Tässä kirjoituksessa kyse on siis yksinomaan siitä, kuinka paljon resursseja yksittäisen ratkaisun perusteluun on syytä käyttää.

Tässä kirjoituksessa käsiteltävä ongelma on, millaista mallia tuomarin tulisi käyttää perustelujen laatutason optimoinnissa?

Jotta tuomioistuin voisi määritellä optimaalisen perustelutason kutakin juttua varten, on määriteltävä, 1) miten käsiteltävän asian intressi määräytyy ja 2) millainen on optimaalinen perustelujen ja intressin välinen yhteys. Palaan perustelujen ja intressin välisen yhteyden laatuun tämän kirjoituksen toisessa osassa.

Mitkä tekijät määräävät jutun intressin?

Jutun intressi (I) määräytyy useiden toisiaan täydentävien tekijöiden summana.

Ensimmäinen mieleen tuleva intressiä määrittävä tekijä on kantajan rahamääräisen vaatimuksen suuruus tai muun kuin rahamääräisen vaatimuksen taloudellinen arvo. Rikosjutuissa vastaava tekijä on syyttäjän rangaistusvaatimuksen suuruus. Tämä jutun objektiivinen intressi (I_{O}) ei ole kuitenkaan ainoa intressiä määrittävä tekijä.

Myös jutun subjektiivinen intressi (I_{S}) on huomioitava. Vähävaraiselle asianosaiselle objektiivisesti arvioiden vähäiselläkin rahamääräisellä vaatimuksella saattaa olla suuri merkitys, kun taas varakkaalle henkilölle suurikin summa voi olla subjektiivisesti arvioiden suhteellisen vähämerkityksinen. Vastaavasti diplomaattiurasta haaveilevalle nuorelle vähäinenkin rangaistusvaatimus saattaa olla subjektiivisesti erittäin merkittävä, mutta useista rikoksista syytetylle taparikolliselle yksittäinen vakavakin rangaistusvaatimus voi olla varsin merkityksetön.

Täytyy myös muistaa, että oikeusjuttu ei ole koskaan ainoastaan asianosaisten asia, vaan sillä on aina jonkinasteisia laajemmalle ulottuvia vaikutuksia. Tavallisesimmin kyse on oikeuskäytännön yhtenäisyydestä, mutta yksittäinen juttu voi olla periaatteelliselta merkitykseltäänkin huomattava. Juttuun liittyy siis aina myös yleinen intressi (I_{Y}).

Intressi muodostuu siis kolmesta komponentista ja asia voidaan ilmaista muodollisesti seuraavalla tavalla: I=aI{O}+bI{S}+cI_{Y}

Tekijöiden painoarvo

Entä millä painoarvolla (a, b, c) kukin tekijä määrää intressin suuruuden? Oikeaa vastausta ei varmasti olekaan, sillä eri tekijöiden painotukset riippuvat vastaajan henkilökohtaisista arvostuksista. Yksilökeskeistä politiikkaa kannattavat painottavat epäilemättä subjektiivista intressiä. Kollektiivisuutta ja yhteiskunnallista näkökulmaa arvostavat puolestaan painottavat yleistä intressiä. “Neutraalia” asiantuntijuutta arvostavat korostanevat objektiivisen intressin merkitystä.

Koska eri osatekijät ovat toisiaan täydentäviä (a+b+c=1), painotuksilla ei ole vaikutusta intressin suuruuteen niin kauan kuin eri osatekijät saavat saman arvon (a=b=c). Mutta jos eri osatekijät saavat eri arvon, niiden painoarvoilla voi olla suuri merkitys lopputuloksen kannalta.

Oletetaan esimerkiksi, että objektiivinen intressi saa arvon 10, subjektiivinen intressi arvon 100 ja yleinen intressi arvon 50. Riippuen osatekijöiden painotuksista, jutun intressin saamat arvot voivat vaihdella 10 (a=1, b=0, c=0) ja 100 (a=0, b=0, c=1) välillä.

Jutun intressi ei ole siis ainoastaan sen ennalta määrättyjen osatekijöiden summa, vaan siihen vaikuttaa olennaisesti jutun intressiarvioinnin suorittavan henkilön omat arvostukset. Todellisuudessa tuomari ei tietenkään suorita konkreettisesti edellä kuvatun kaltaista kertoimilla laskemista, vaan hän määrittää eri osatekijöiden arvot suoraan. Tähän määritykseen on kuitenkin sisäänrakennettun edellä kertoimien avulla kuvattu arvostuksenvarainen elementti. Jos tällaista arvostelmaa ei olisi, jokainen tuomari määrittelisi jutun intressin annetuista lähtökohdista samalla tavoin. Näin en usko olevan. (( Asiaa ei tietääkseni ole tutkittu empiirisesti, joten tämä näkemys on puhtaan spekulatiivinen.))

Entä sitten?

Jutun intressin määrittäminen on vasta ensimmäinen askel luotaessa mallia perustelujen laatutason optimointia varten. Jotta perustelujen laatutaso voidaan optimoida jutun intressiin nähden, on vielä määritettävä, millainen on jutun intressin ja perustelujen laatutason välinen optimaalinen suhde. Tähän kysymykseen palaan myöhemmin kirjoituksen seuraavassa osassa.

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s