comments 4

Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositukset — nyt

Vaikka yleensä pyrin välttämään suoranaisesti työtehtäviini liittyvien asioiden käsittelyä, teen tällä kertaa poikkeuksen.

Tänään 9. kesäkuuta julkistettiin henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suositukset vahingonkorvauslain 5 luvun nojalla kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta sekä kärsimyksestä suoritettavien korvausten määristä. Julkistamispäivämäärä on sikälikin osuva, että osallisuuteni suositusten valmistelussa alkoi täsmälleen samalla päivämäärällä kaksi vuotta aiemmin.

Tehtävä on ollut vaativa aivan kuten syksyllä vahingonkorvausoikeudesta väittelevä Mika Viljanen ennustikin. ((Ks. Mika Viljanen, “Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan haastava tehtävä”, Lakimies 104 (2006), 1006–1020.)) Uskoakseni suosituksissa on kuitenkin onnistuttu välttämään ne legitimiteettiin liittyvät haasteet, joihin Viljanen artikkelissaan kiinnitti huomiota. Sen sijaan todellisen haasteen neuvottelukunnalle muodosti henkilövahinkojen laaja kirjo.

Kuinka ottaa ensin huomioon kaikki eri henkilövahingot ja sen jälkeen vielä samanlajisten henkilövahinkojen keskinäiset erot? Ei mitenkään. Neuvottelukunnan vastaus on ollut keskittyä käytännössä merkittävimpiin henkilövahinkotyyppeihin. Samanlajisten vahinkojen keskinäiset erot on puolestaan suosiolla jätetty tuomioistuinten harkintaan. Neuvottelukunta esittää suosituksissaan määrätyn normaalikorvausvyöhykkeen, jonka puitteissa tuomiostuimen harkinta on ajateltu tapahtuvaksi, mikäli kyseessä on suosituksessa tarkoitettu vahinko. Poikkeukselliset tapaukset ovat siten vielä kokonaan oma lukunsa.

Koska kyseessä on täysin uudenlaisesta työkalusta, suositusten valmistelussa ei ole voitu tukeutua aiempiin kokemuksiin. Eräs suuri haaste on ollut suositusten yksityiskohtaisuuden ja käytettävyyden tasapainottaminen. Jotta suosituksista todella olisi apua käyttäjälleen, suositusten on oltava riittävän yksityiskohtaiset. Toisaalta suositusten on oltava niin yleiset, että niitä voidaan laajalti erilaisiin vahinkoihin. Valittu suhteellisen yksityiskohtainen lähestymistapa saattaa alkuun aiheuttaa käyttäjilleen vaikeuksia. Uskon kuitenkin, että kun suositukset tulevat käyttäjilleen tutummaksi, ratkaisu osoittautuu toimivaksi.

Loppujen lopuksi on tärkeä muistaa, että kyse on vain apuvälineestä aineettoman vahingon suuruuden määrittämiseen. Suositukset eivät voi miltään osin korvata tuomioistuimen omaa yksittäistapausta koskevaa harkintaa.

On erittäin mielenkiintoista nähdä, millaisen vastaanoton tämä apuväline tulee saamaan. Toivottavasti siitä on apua käyttäjilleen.

4 Comments

  1. Riitta Pajarinen

    Tarvitsen tietoa, mikä voi olla kohtuullinen vaatimus teräaseellaa kamppailutilanteessa syntyneestä vakavasta sormivammasta ( jänne, hermorata ja laskimo poikki, ei vielä tietoa jääkö pysyvää vammaa ).

    Tykkää

  2. Kyseessa vaikuttaisi olevan useiden vammojen yhdistelmä. Tällöin suoraa suositusta vammasta ei ole, vaan korvaus on tarkoitettu määrättäväksi kokonaisarvion perusteella. Suositusten 6 §, 7 § ja 32 § voisivat toimia lähtökohtana tässä arvioinnissa.

    Tykkää

  3. Eetu Suuripää

    Tarvitsisin tietoja, että minkälaisia korvauksia voisi pyytää ala-ikäiseen kohdistuneeseen törkeään pahoinpitelyyn, vapaudenriistoon ja laittomaan uhkaukseen?
    Tekijöinä kolme noin 30 vuotiasta henkilöä.

    Tykkää

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s