comments 2

Laillisesta oikeudesta

Törmäsin äskettäin mielenkiintoiseen rikosjuttuun. Tapauksessa kiristyksestä syytetty A oli vaatinut asianomistaja B:ltä rikokseen perustuvaa vahingonkorvausta ja uhannut tätä ilmiannolla, ellei B maksaisi vaadittua korvausta. A tuomittiin kiristyksestä.

Mielenkiintoiseksi tapauksen tekee se, että esitetyn todistelun valossa A:n vaatimus ei vaikuttanut aivan perusteettomalta. Toisin sanoen asiassa saatettiin jopa varsin todennäköiseksi, että B oli syyllistynyt siihen rikokseen, jonka perusteella A vaati häneltä korvausta.Rikoslain 31 luvun 3 §:n mukaan kiristykseen syyllistyy se, joka muuten kuin uhkaamalla välittömästi käyttää henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa pakottaa toisen luopumaan taloudellisesta edusta, johon rikoksentekijällä ei ole laillista oikeutta.

Kiristyksen tunnusmerkistö ei siis kata tilannetta, jossa tekijä pakottaa toisen uhkauksella luopumaan sellaisesta taloudellisesta edusta, johon uhkauksen esittäjällä on laillinen oikeus. ((Tällainen teko voi kuitenkin täyttää pakottamisen tunnusmerkistön, mikäli pakotuskeinoa on pidettävä oikeudettomana.))

Miksi siis uhkavaatimuksen esittänyt A tuomittiin tässä tapauksessa kiristyksestä? Selitys löytyy käräjäoikeuden kiristysrikoksen tunnusmerkistöön sisältyvälle ”lailliselle oikeudelle” asettamista vaatimuksesta. Käräjäoikeus katsoi kiristysrikoksia käsittelevään kirjoitukseen viitaten, että vasta laillisen tuomioistuimen lainvoimaisesti vahvistettu maksuvelvollisuus perustaa laillisen oikeuden vaatia maksua. ((Ks. Dan Frände ym., Keskeiset rikokset (Helsinki: Edita Publishing, 2006), 606.))

Käräjäoikeuden kirjallisuudesta omaksuma kanta on mielenkiintoinen. Vahingonkorvaus on kiistatta asia, josta sovinto on sallittu. Asianosaiset voivat pätevästi sopia maksettavista vahingonkorvauksista ilman tuomioistuimen myötävaikutusta, sillä korvausvelvollisuus syntyy vahingonaiheuttajan menettelyn ei tuomion perusteella.

Ongelmana tässä tietysti on, että vahingonkorvausvelvollisuuden edellytysten käsilläolo ei ole aina ongelmitta todettavissa. Samoin vahingonkorvauksen suuruus (etenkin aineettomien vahinkojen osalta) on osittain arvionvarainen kysymys. Näin ollen vahingonkärsijä saattaa esittää korvausvaatimuksen sellaisesta vahingosta, josta toinen osapuoli ei objektiivisesti arvioiden ole korvausvastuussa, tai korvausvaatimus voi suuruudeltaan ylittää vahingonaiheuttajan korvausvastuun.

Näissäkin tilanteissa kiristyksestä on tosiasiassa kyse vain silloin, kun vahingonkärsijän menettely on ollut tahallista. ((Ks. Tapio Lappi-Seppälä, ”Ryöstö ja kiristys”, teoksessa Rikosoikeus, toim. Olavi Heinonen (Helsinki: WSOY, 2002), 1079; Ari-Matti Nuutila, ”Vapauteen kohdistuvat rikokset”, teoksessa Rikosoikeus, toim. Olavi Heinonen (Helsinki:WSOY, 2002), 945.))

Tätä taustaa vasten on luonnollisesti ymmärrettävää, että ”lailliselle oikeudelle” on haluttu asettaa jokin konkreettinen ja riidattomasti todettavissa oleva kriteeri, kuten maksuvelvollisuuden vahvistava lainvoimainen tuomio.

Tuomiot eivät kuitenkaan eräitä poikkeuksia lukuunottamatta (niistä ei ole kyse tässä) muuta osapuolten oikeuksia ja velvollisuuksia toiseksi, vaan ne tulee ymmärtää ennen kaikkea täytäntöönpanoa silmälläpitäen annetuiksi lausunnoiksi. Maksuvelvollisuuden toteava tuomiokaan ei siis välttämättä määritä korvausvastuun edellytyksiä ja suuruutta objektiivisesti arvioiden oikein. Tahallista tällaiseen tuomioon luottavan menettely ei varmasti ole.

Samaan lopputulokseen voidaan päästä käsittelemällä kysymys vahingonkorvaussaatavan olemassaolosta mahdollisen rikosoikeudenkäynnin yhteydessä. Vahingonkorvaussaatavan olemassaolon näyttäminen riittävällä todennäköisyydellä tulisi olla riittävä puolustus kiristyssyytettä vastaan.

2 Comments

  1. Oikkari

    Hei,
    kiinostava tapaus, josta voisin kirjoittaa gradussani. Olisiko sinulla antaa tuomion tarkemmat tiedot, mikä KäO ja antopäivä, joilla tuomion voisi tilata. Kiinnostaa nähdä myös onko tuomio muuttunut hovissa, jos siitä on siis haettu muutosta.

    Tykkää

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s