comment 0

Oikeustiedettä toisella kielellä

Kieli on ajattelun väline. Kieli mahdollistaa monimutkaisten ilmiöiden analyyttisen käsittelyn, mutta samalla se myös rajoittaa ja ohjaa ajatteluamme. Ajatuksemme kulkevat niitä latuja, joita käyttämämme kielen traditio on luonut.

Omakohtaisesti kielen ajattelua rajoittavaan ja ohjaavaan vaikutukseen törmäsin, kun ryhdyin kirjoittamaan erääseen kirjaprojektiin lupaamaani Suomen oikeusvoimaopin yleisesitystä englanniksi. Olen tottunut puhumaan Suomen oikeusvoimaopista suomeksi ja Englannin oikeusvoimaopeista englanniksi. Siinä vaiheessa, kun ryhdyin kirjoittamaan Suomen oikeusvoimaopista englanniksi huomasin kolme asiaa.Ensinnäkin Suomen oikeudesta on vaikea puhua englanniksi siten, ettei johdata englantilaiseen käsitejärjestelmään ja sen traditioihin perehtynyttä lukijaa harhaan. Keskeisillä oikeusvoimaopin käsitteillä kun on paitsi yleiskielinen myös täsmällinen tekninen merkitys. Vaikka valitsemani englanninkielinen sana olisikin vastaavan suomen kielen sanan täsmällinen käännös, niiden tekninen merkitys saattaa poiketa toisistaan suurestikin. Oikeus on kieleen liittyvä ilmiö, jolla on omat, vahvasti kieleen sidoksissa olevat traditionsa.

Toiseksi tästä oikeuden ja kielen yhteydestä seuraa, että englannin kieltä käytettäessä Suomen oikeusvoimaoppia on väistämättä lähestyttävä Englannin oikeuden kautta, jos edellä kuvaamani väärinymmärryksen vaara halutaan välttää. Suomen oikeusvoimaoppi voidaan selittää toisesta oikeusjärjestyksestä tulevalle lukijalle ymmärrettävästi vain kertomalla, miten se poikkeaa Englannin (tai jonkin muun Englanninkielisen oikeusjärjestyksen) oikeusvoimasta.

Kolmanneksi vieraan kielen käyttäminen pakottaa luomaan, keksimään, oikeuden systematiikan uudelleen, sillä vakiintuneita käsitteitä ei ole mahdollista käyttää. Näkökulman vaihto auttaa huomaamaan tutun käsitejärjestelmän puutteet ja epäloogisuudet paljon selkeämmin, sillä niitä ei voi enää ohittaa pelkästään sillä perusteella, että käsitejärjestelmä on jo vakiintunut. Se, mille oli jo sokeutunut näkyy jälleen selkeänä.

Oikeustiede on ainakin Suomessa ollut perinteisesti melko kansallinen laji. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö oikeustiedettä voisi tehdä myös vieraalla kielellä. Ilman muuta voi, mutta ehkä ei aivan rajoituksetta.

Oikeuden ja oikeudellisten ilmiöiden teoreettinen tarkastelu onnistuu vieraan oikeusjärjestyksen kielellä suhteellisen hyvin, joskin se tapahtuu ainakin jossakin määrin vieraan oikeusjärjestyksen kielen ehdoin, sen traditioihin nojaten. Kielen vaihtaminen voi itse asiassa olla mainio tapa murtautua tutkimuksen kohteen kuvaamisessa perinteisesti käytetyn kielen asettamista rajoista ja löytää uusia näkökulmia aiheeseen.

Klassista tulkintajuridiikkaa on sen sijaan paljon paljon vaikeampi harjoittaa vieraalla kielellä. Oikeuden tulkinta on vahvasti kytköksissä oikeuden sisältöä kuvaavaan kieleen ja Suomen oikeuden tulkintatraditio elää ennen kaikkea suomen kielessä. Tähän traditioon on vaikeaa, käytännössä mahdollista osallistua vieraalla kielellä.

Valitsemalla kielen, valitsee keskustelukumppanit.

Jätä kommentti

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s