Uusi oikeusvoimaoppi
Jarkko 5.9.2011
Edellisen merkittävän oikeusvoimaratkaisun (KKO 2001:136) kymmenvuotispäivän kunniaksi korkein oikeus antoi äskettäin uuden merkittävän tuomion sitovuutta koskevan ratkaisun (KKO 2011:58), joka toteuttaa johdonmukaisesti kymmenen vuotta sitten aloitettua uutta linjaa, jonka tarkoituksena on ennen kaikkea oikeudenkäyntien keskittäminen. Lue lisää »
Tunnetko syyttäjän virhepäätelmän?
Jarkko 4.7.2011
Syyttäjän virhepäätelmä on tilastollisiin todennäköisyyksiin liittyvä argumentointivirhe. Virhe on vaarallinen, sillä siihen syyllistyvä ymmärtää todisteen näyttöarvon useimmiten aivan liian suureksi.
Varo argumentointivirhettä
Jarkko 1.6.2011
Argumentaatiovirheet oikeudenkäynnissä ovat vaarallisia, koska ne johtavat virheellisiin johtopäätöksiin ja lopulta virheellisiin ratkaisuihin. Me lakimiehet pidämme itseämme usein hyvinä argumentoijina ja uskomme osaavamme päättelyn taidon. Tosiasiassa argumentointivirheitä ei vältytä tuomioistuimissakaan, vaan argumentointivirheitä esitetään pöydän molemmin puolin. Lue lisää »
SAK ja kansalaisjärjestöt esittävät järjestökannetta
Jarkko 31.3.2011
SAK ja joukko suomalaisia kansalaisjärjestöjä haluavat, että seuraava hallitus ryhtyy valmistelemaan lakiin kirjausta järjestöjen kanneoikeudesta. Tavoitteena on, että järjestöille säädettäisiin itsenäinen kanneoikeus työelämään, tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvissä asioissa. Mistä on oikein kyse?
Tuomareiden sananvapaudesta
Jarkko 16.3.2011
Tuomareiden sananvapaus on puhuttanut viime viikkoina sen jälkeen, kun korkeimman oikeuden presidentti arvosteli perustuslakivaliokunnan kantaa yksityisen pysäköinninvalvontaa koskevasta laista. Jotkin kommentaattorit ovat vaatineet jopa Koskelon eroa. Mutta onko tuomareiden suorasanaisuus lopulta niin huono asia? Mielestäni ei.
Käydä oikeutta vai ei – Konfliktinhallinnan strategiat 2
Jarkko 6.3.2011
Kysymystä nostaako kanne vai ei, analysoidaan yleensä siitä näkökulmasta, liittyykö kanteen nostamiseen positiivinen odotusarvo. Positiivinen odotusarvo ei kuitenkaan anna aihetta laittaa koko varallisuuttaan likoon suotuisan lopputuloksen toivossa. Uhkapelien matematiikkaan perehtyneet osaavat laskea, kuinka suuri kassa tarvitaan, ennen kuin määrätyn suuruisen panoksen voi asettaa, jos tavoitteena on kasvattaa varallisuuttaan pitkällä aikavälillä. Tätä tekniikkaa voi soveltaa myös sen kysymyksen ratkaisemiseen, onko oikeudenkäynti taloudellisesti perusteltu hanke vai ei.
Uusi riidanratkaisuun erikoistunut toimistoni on avattu
Jarkko 1.2.2011
Riitojen ratkaisemiseen ja ehkäisemiseen erikoistunut toimistoni Lakimies Jarkko Männistö aloitti tänään toimintansa uudistuneella palvelukonseptilla.
Konfliktinhallinnan strategiat
Jarkko. 7.11.2010
Yleensä konfliktinhallinta yhdistetään erilaisten yksilöiden välisten erimielisyyksien käsittelyyn esimerkiksi työpaikoilla tai toisaalta valtioiden tai erilaisten etnisten ryhmittymien kollektiivisten ristiriitojen ratkaisemiseen. Konfliktinhallinnalla on kuitenkin tärkeä sija myös sellaisten riitojen käsittelyssä, jotka voidaan pukea oikeudelliseen muotoon.
Uudistuva asianajajatutkinto ja oikeudenkäyntikulttuuri
Jarkko. 18.9.2010
Asianajajatutkintoa ollaan uudistamassa. Kyse ei ole kuitenkaan pelkästä kirjallisuuden päivittämisestä. Uudistuksella on kunnianhimoisempia tavoitteita. Merkittävä muutos suhteessa aikaisempaan tulee olemaan oikeudenkäyntitaitoja käsittelevän koulutusosion liittäminen tutkintoon. Samalla se on osoitus kehittyvästä oikeudenkäyntikulttuuristamme.
Todistelusäännöt, missä olette?
Jarkko. 13.9.2010
Oikeusvaltion perusidean mukaisesti tuomioistuimen ratkaisujen on perustuttava lakiin ja ne on perusteltava. Kun tuomioistuinten on ratkaisutoiminnassaan noudatettava lakia, kansalaiset voivat kohtuullisella varmuudella luottaa, että heidän oikeutensa ja velvollisuutensa myös toteutuvat sellaisina, kuin ne on lakiin kirjoitettu. Laissa on kuitenkin mielivallan mentävä porsaanreikä, josta käytetään nimitystä vapaa todistusharkinta.